Ad sextam

  1. Johdanto (“Herra, avaa minun huuleni…”)
    • Paastonaikana lauletaan hallelujan sijaan samalla sävelmällä: “Ylistys sinulle, Kristus, kunnian kuningas.”
    • Pieni kunnia jää pois 5. paastonajan sunnuntaista alkaen.
  2. Keskipäivän hymni: 93 Rector potens, verax Deus – Valtias, tosi Jumala
    • Vaihtoehtoisesti voidaan laulaa edellisen pyhä- tai muistopäivän hymni.
  3. Jakeita psalmista 119 Rukoushetkien kirjan viikkopsalttarin mukaan
    • Esilaulaja (I) ja seurakunta (II) vuorottelevat. Seurakunta kuulee käytettävän sävelmän, kun esilaulaja laulaa 1. jakeen. Kun osallistujia on vähän, esilaulaja tulee mukaan myös seurakunnan osuuksiin, kuten muussakin vuorolaulussa. Pieni kunnia lauletaan aina yhdessä.
    • Pieni kunnia jää pois 5. paastonajan sunnuntaista alkaen.
  4. Lukukappale Uudesta testamentista (esilaulaja)
  5. Responsorio (“Minä saan vaeltaa Jumalan edessä…”)
    • Pyhäinpäivästä alkaen Pyhän Kolminaisuuden päivään asti on useita kirkkovuoden ajankohdan mukaan vaihtuvia responsorioita, kts. Rukoushetkien kirja s. 576–591.
  6. Vuororukous (“Jumala, Herra Sebaot, lohduta meitä…”)
  7. Kollehtarukoukset (esilaulaja)
    • Ensin pyhä- tai muistopäivän rukous. Arkipäivinä toistetaan edellisen pyhän rukous.
    • Toiseksi Rauhan rukouksen kollehta Rukoushetkien kirjasta.
    • Aamen lauletaan yhdessä.
  8. Herran rukous
    • Lauletaan. Sävelmä on virsikirjan nro 805a, joka löytyy myös Rukoushetkien kirjan sivuilta 605–606.
  9. Loppusiunaus (esilaulaja)
    • Aamen lauletaan yhdessä.

Gregoriaaninen kirkkolaulu on saanut nimensä paavi Gregorius I:ltä.
Kuva: Fr. Lawrence Lew, O.P. | CC BY-NC-ND 2.0