1. Johdanto (“Herra, avaa minun huuleni…”)
   • Paastonaikana lauletaan hallelujan sijaan samalla sävelmällä: “Ylistys sinulle, Kristus, kunnian kuningas.”
   • Pieni kunnia jää pois 5. paastonajan sunnuntaista alkaen.
2. Hymni
   • Tavallisesti viikonpäivän mukainen iltahymni. Arkipäivien hymneissä toistuu yleensä sama iltasävelmä; vain sanoitukset vaihtelevat.
   • Tärkeille pyhäpäiville ja joillekin muistopäiville on omat hymninsä, jotka korvaavat tavallisen iltahymnin.
3. Iltapsalmit Rukoushetkien kirjan viikkopsalttarista
   • Esilaulaja (I) ja seurakunta (II) vuorottelevat. Seurakunta kuulee käytettävän sävelmän, kun esilaulaja laulaa 1. jakeen. Kun osallistujia on vähän, esilaulaja tulee mukaan myös seurakunnan osuuksiin, kuten muussakin vuorolaulussa. Pieni kunnia lauletaan aina yhdessä.
   • Pyhä- ja muistopäivien iltoina voidaan laulaa päivän psalmi ennen tavallisia iltapsalmeja. Esilaulaja kertoo tällöin sivunumeron Rukoushetkien kirjasta.
   • Perjantaisin lauletaan psalmin 141 jakeiden sijaan 1. Pietarin kirjeen kiitoslaulu (1. Piet. 2:21–24), joka löytyy kadenssimerkintöineen Rukoushetkien kirjan sivulta 523. Näin siksi, että psalmista 141 lauletaan pidempi katkelma aina lauantai-iltaisin ja muina pyhä- ja muistopäivien aattoina, kun vesper alkaa valon rukouksella. Tällä tavalla muistamme myös aina perjantaisin Herramme ristinkuolemaa ja sovitustyötä sopivilla Uuden testamentin jakeilla.
   • Pieni kunnia jää pois 5. paastonajan sunnuntaista alkaen.
4. Lukukappale Vanhasta testamentista (esilaulaja)
5. Responsorio (“Sanasi on lamppu…”)
   • Pyhäinpäivästä alkaen Pyhän Kolminaisuuden päivään asti on useita kirkkovuoden ajankohdan mukaan vaihtuvia responsorioita, kts. Rukoushetkien kirja s. 576–591.
6. Puhe (esilaulaja)
   • Arkisin yleensä ohitetaan tämä kohta ja siirrytään suoraan kiitoslauluun, mutta esilaulaja voi myös lukea jonkin juuri kuultua lukukappaletta tai iltapsalmia käsittelevän tekstin.
   • Pyhäpäivien iltoina kuullaan toinen lukukappale, yleensä Uudesta testamentista.
   • Muistopäivien iltoina kuullaan tavallisesti joko toinen lukukappale tai muistellun kristiveljen tai -sisaren kirjoittama hengellinen teksti.
7. Marian kiitoslaulu (Magnificat)
   • Antifoni ja pieni kunnia lauletaan yhdessä, muuten esilaulaja (I) ja seurakunta (II) vuorottelevat.
   • Pieni kunnia jää pois 5. paastonajan sunnuntaista alkaen.
8. Vuororukous (“Jumala, Herra Sebaot, lohduta meitä…”)
9. Esirukous
   • Yleensä lauletaan kaavan mukainen Kyrie-litania (“Muista, Herra, kirkkoasi…”).
   • Adventista helluntaihin on useita kirkkovuoden ajankohdan mukaan vaihtuvia Kyrie-litanioita, mutta seurakunnan osuudet eivät muutu. Seurakunta vastaa rukouspyyntöihin aina samalla sävelmällä: “Herra, armahda meitä”, “Kristus, armahda meitä”, “Herra, armahda meitä.”
10. Kollehtarukoukset (esilaulaja)
    • Ensin pyhä- tai muistopäivän rukous. Arkipäivinä toistetaan edellisen pyhän rukous.
    • Toiseksi jokin iltakollehta.
    • Kolmanneksi rukous jumalanpalveluksen jälkeen, jos aiemmin on ollut jumalanpalvelus.
    • Aamen lauletaan yhdessä.
11. Herran rukous
    • Lauletaan. Sävelmä on virsikirjan nro 805a, joka löytyy myös Rukoushetkien kirjan sivuilta 605–606.
12. Ylistys (“Kiittäkäämme herraa…”)
    • Paastonaikana lauletaan hallelujan sijaan samalla sävelmällä: “Aamen, aamen.”
13. Loppusiunaus (esilaulaja)
    • Aamen lauletaan yhdessä.